Crazy winds... - Tuulee, tuulee...

Westwinds (Carriage House Samplings)

32 count Lakeside Linens Vintage Sand Dune

DMC threads

Mission impossible - my first Crazy January Challenge finish! I love this design and it was such a joy to stitch. I'll probably have it framed, the colours would be a perfect match to our study. Several stitchers have told me they are interested in the chart, so I'll give it now away to someone else to stitch. I'll draw a name out of the hat on June 20th. Please let me know in your comment if you'd like to be included in the drawing.

Lo and behold, I've been sewing! With my sewing machine! The reason for this is that only half of the family has been home, which means only half of the kitchen table is needed at meal times, which means I can spread out all the equipment on the other half. Plus I needed a grocery shopping bag. I love the result, even though it's far from perfect. I didn't have a pattern, I like to draw my bag plans on a piece of paper and then just count and cut and sew and make mistakes and hopefully learn :)

I've been organizing and noticed that I've got tons of old jeans washed and waiting to be sewed. I just can't trash jeans, because it's such a wonderful material. I've got big jeans bag plans which include stitching also, but I wanted to practice with the jeans only.

The bag is lined with a blue and white striped, heavy cotton fabric, but I forgot to take a photo (zillions of mosquitos...). The bag isn't very sturdy, as I want it to fold, so it's only jeans, thick cotton and light interfacing. There is a hard cardboard on the bottom. I inserted a pocket (with a lace zipper) for my wallet and phone and also a hook for my keys, because I always misplace them. I found the fabric flower origami tutorial in the Internet.

It's definitely summer in Finland now, today we had +30C (85F) and it's practically never that hot here. I've learnt to love the sunshine, we're so lucky to have four real seasons.

Have a wonderful week!

*****

Eka hassutustyö valmis, ihmeiden aika ei ole ohi! Tätä oli ihana pistellä. Varmaankin kehystytän sen, värit sopisivat täydellisesti meidän työhuoneeseen. Useampikin pistelijä on kertonut olevansa kiinnostunut mallista, niinpä arvon sen eteenpäin seuraavalle pisteltäväksi. Kerro kommenteissa jos haluat osallistua arvontaan, arvon mallin maanantaina 20. päivä.

Lisää ihmetyksen aiheita - olen nimittäin ommellut! Ompelukoneella! Syy tähän on se, että vain puoli perhettä on ollut kotona, mikä tietty tarkoittaa, että vain puolta ruokapöytää tarvitaan ruoka-aikoina, mikä tietty tarkoittaa, että toiselle puolelle voi levitellä kaikki ompelutilpehöörit. Sitä paitsi tarvitsin ruokaostoskassin. Tykkään tästä kovasti, vaikka se on kaukana täydellisestä. Minulla ei ollut kaavaa, yleensä piirrän kassisuunnitelmat paperille ja sitten lasken, leikkaan, ompelen, teen virheitä ja ehkä opin :)

Olen kevätsiivoillut ja huomasin, että minulla on hirveästi farkkua pestynä ja odottamassa ompelua. En vaan voi nakata vanhoja farkkuja roskiin, koska farkku on niin kiva materiaali. Minulla on suuria farkkukassisuunnitelmia, joihin sisältyy pistelyäkin, mutta ajattelin harjoitella tällä pelkällä farkulla ensin.

Kassissa on vuorikin, sinivalkoraitainen melko paksu puuvilla, mutta unohdin ottaa kuvan, koska pihalla oli tsiljoona itikkaa! En halunnut tästä kovin jäykkää, tahdon että sen saa taiteltua kasaan, niinpä farkun ja vuorin välissä on vain ohut tukikangas. Pohjalla on kova pahvi ja kassi on mitoitettu niin, että vierekkäin mahtuu kaksi maitopurkkia. Tein kassiin taskun kännykälle ja lompakolle (pitsivetoketjulla) ja lisäsin jousilukon avaimia varten, kun aina hukkaan ne kassin pohjalle. Ohjeen kangaskukkaorigamiin löysin netistä.

Kesä on täällä tosissaan, tänään mittari näytti tasan 30C, enpä muista olisiko meillä koskaan ennen tuollaisia lukemia näyttänyt! Olen oppinut tykkäämään kesästä ja auringosta, ihana kun on kesä ja lämmin ja lapsilla loma. Lempparivuodenaika on silti vielä edessä, mutta ihana saada elää näitä aurinkoisia hetkiä juuri nyt. Ihanaa viikkoa jokaiselle!

PS. Kiitos valokuvakehuista, en tosiaankaan ole niitä ansainnut, järkkärikamera tekee työt :) Syväterävyys säätyy tosi helposti ja lisäksi tarvitaan vain sopiva valo sekä lemppariobjektiivini (lue: se ainoa jonka omistan kittiputken lisäksi eli Canon EF 50mm f/1.8 II). Kovasti tykkään kamerani kanssa leikkiä ja ehkä jonain päivänä opin oikeasti jotain valokuvauksesta.

Soft toy project - Pehmoleluprojekti

Fox - Kettu

Polar bear - Jääkarhu

Donkey - Aasi

Giraffe - Kirahvi

Ermine - Kärppä

All patterns from book Sew Soft Toys (Karin Neuschutz)

Kaikki kaavat kirjasta Ompele pehmoeläimiä (Karin Neuschutz)

Some weeks before Christmas my daughter told me that she would like to make gifts for her best friends. She has five good friends, they go to school together (same class) and spend lots of time together. My daughter is a teenager and she thought that cute soft toys would be funny gifts for her funny friends :)

Unfortunately both my daughter and I do things in the nick of time... So couple of weeks before Christmas we borrowed a book with patterns from next door (thank you!) and my daughter chose the animals to sew. Approximately a week and a half before Christmas we went to buy the fabrics, my daughter chose them and I think she did great job even though some of them are not very traditional :) ). Then we drew, sewed with sewing machine, turned, laughed a lot, stuffed and sewed by hand - five times :) I must admit this wasn't an easy project to do - with all that artificial fur all around, with long ears to turn, with eyes to sew and the deadline... you get the picture :)

But we had SO much fun with my daughter and to her credit I must say that she didn't push the project to me (as I sometimes still do might have done when I was a teenager, LOL), but we did this together all the way. Well, ok, I did sew the last ears and eyes and noses in the middle of the night when my daughter was already sleeping, but that's normal :)

With some animals we are happier than others, but on the whole I'm over the moon! We got all of them done in time and they look like animals and the girls like them. I think that my sewing machine is my friend again, how could I contradict after such a project! My daughter and I decided that we are never, ever going to make soft toys again, but we do have pieces of fabrics left and people tend to forget soon, so you never know :)

*****

Muutama viikko ennen joulua tyttö keksi, että hän haluaa tehdä parhaille ystävilleen itse joululahjat. Tytöillä on kuuden hengen kaveriporukka, ovat samalla luokalla ja muutenkin viettävät aikaa paljon yhdessä. Pehmolelut olisivat kuulemma tarpeeksi hauska lahja hauskoille teini-ikäisille kavereille :)

Valitettavasti (?) sekä tytär että minä olemme melkoisia viimetippaihmisiä :) Niinpä pari viikkoa ennen joulua aloimme etsiä ja valita ohjeita ja saimme lainaan pehmolelukirjan (kiitos naapuriin!). Noin puolitoista viikkoa ennen joulua kävimme ostamassa tarvikkeita - tyttö valitsi kankaat, joista kaikki eivät ole kovin perinteisiä :) Sittenpä piirrettiin kaavoja, ommeltiin ompelukoneella, käännettiin, naurettiin hulluna, täytettiin ja ommeltiin käsin, viiteen kertaan. Pakko tunnustaa, että ei tämä ihan helppo projekti ollut - tekoturkista joka paikassa, pitkiä korvia käännettävänä, ahtaita kauloja ommeltavana, silmien paikkoja mietittävänä ja niin päin pois :)

Mutta oli meillä hauskaa! Tytön kunniaksi on sanottava, että hän ei tunkenut projektia minulle (niinkuin itse joskus vieläkin teen olisin teini-ikäisenä tehnyt, hehheh), vaan nämä tehtiin yhdessä. Viimeisiä silmiä ja korvia ja kuonoja tosin ompelin keskellä yötä kun tyttö jo nukkui, mutta se on normaalia.

Joihinkin eläimiin olemme enemmän tyytyväisiä kuin toisiin, mutta olen kyllä ikionnellinen, että nämä ovat valmiit ja ehdimme ajoissa ja kaiken hyvän lisäksi näyttävät eläimiltä ja kaverit tykkäsivät! Luulen, että ompelukonekin on taas kaverini, ei kai tuollaisen projektin jälkeen voi muuta sanoa. Tytön kanssa päätimme vakaasti, että emme ikinä, ikinä enää tee pehmoleluja. Tosin kankaita on vielä jäljellä ja ihminen onneksi unohtaa nopsaan, että mistä sitä koskaan tietää :)